tiistai 26. helmikuuta 2013

Pääsiäistä odotellessa

Tänään ja eilen olen pärjäillyt ihan mukavasti. Eilen kuitenkin söin juustonpaloja taas, mutta en kumminkaan syönyt kaikkea mahdollista mitä käsiini sain, joka ei sekään olisi mikään ihme mun kohdalla. Tänään olen syönyt taas juustoja vähäsen. Ne on kyllä ihan liian hyviä! Ja onneksi ovat pian loppu.

Olen huomannut että iltapäivä on sellaista aikaa jolloin tunnen itseni eniten nälkäiseksi. Pussiruokaa syön noin 3-5 tunnin välein, riippuen siitä milloin nälkä tuntuu kunnolla. Pikkunälkään juon vissyä tai yrttiteetä ja nekin pitävät nälkää yllättävän hyvin. Iltapäivän kun jotenkin pärjää niin kova näläntunne ja mielihalut eivät vaivaa muuna aikana kovinkaan paljon.

Tänään varasin ajan ripsipidennykseen. Saan siis juuri sopivasti pääsiäiseksi kivat räpsyttimet. Netistä vähän selailin ripsipidennyskokemuksia ja aika moni kirjoitti, että niiden jäljiltä omat ripset ovat olleet huonossa kunnossa ja paljon lyhyemmät kuin ennen pidennysten laittamista. Tietysti oli myös kauhutarinoita siitä kuinka omien ripsien normalisoituminen ja kasvu kestää useita kuukausia. Noh, sittenhän sen näkee ja tietää kun on omakohtaisia kokemuksia. 

Tuleva kosmetologiaika ainakin tällä hetkellä motivoi kivasti ja kannustaa pysymään ruodussa. Siihen mennessä on kilojakin toivottavasti tippunut jo useita ja näytän entistä paremmalta. Pääsiäispyhinä voisinkin lähteä käymään baarissa ja ulkoiluttaa hieman uudistunutta ulkonäköäni :) Juopottelemaan en tietenkään ratkea, koska se ei tähän kuuriin kuulu. Välillä kyllä tekee mieli viiniä, mutta se on sellainen helposti ohitettava mielihalu.

Tammikuun alkupuolella päätin, että pidän tipattoman tammikuun. Kun tammikuu meni ohi, niin ajattelin että voisin olla helmikuunkin. Nyt kohta mennään maaliskuussa niin samaan syssyynhän senkin nyt sitten jatkaa, kun on hyvään vauhtiin päässyt ja on tämä kuurikin.

Nyt taidan mennä valmistelemaan tämän illan viimeisen sapuskan ja sen jälkeen katsoa telkkaria lämpöisen peiton alla. Tämä on siis jo kolmas päivä kun olen syönyt pelkkiä pusseja ja juustoa ja se on minulle hyvä saavutus tuon takkuisen alun jälkeen.

maanantai 25. helmikuuta 2013

D-vitamiini

Eilen olin niin kiireinen etten jaksanut kirjoitella illalla mitään. Kävin lahjoittamassa suklaalevyn lopun pois ja ulkoilin  tunnin verran. Päivä meni pusseilla ja yhdellä kinkkusiivulla. Illalla nukkumaan mennessä maha murisi ja palelin todella paljon. Makasin kahden peiton alla ja suunnittelin vielä lisävaatetusta. Sitten onneksi uni tuli.

Nyt tuntuu mukavalta koska onnistuin! Äsken katselin Calvin Kleinin ja Guessin ihania laukkuja ja mekkoja. Ehkä voisin saada jotakin mukavaa kyseisiltä merkeiltä kunhan saan kiloja hieman pois. Nyt olisi korkea aika opetella pois ajatuksesta, että ruoka on hyvä palkinto.

Eilinen oli ruokahoukutuksia täynnä. Perhe söi sunnuntaipäivällistä ja minä kulutin aikaani katselemalla telkkaria. Mukavaa että perhe on mukana tässä projektissa. Tietysti mullekin tarjottiin ruokaa ja sanoin että en ota. Hankalaa siitä olisi tehnyt se, että tuohon olisi vastattu että "No voithan sä nyt vähän kumminkin ottaa". Asiasta väittäminen olisi johtanut kiusalliseen tilanteeseen ja siihen, että olisin jopa saattanut uskotella itselleni että voinhan minä vähän maistaa ja aloitan sitten maanantaina taas reippaasti pusseilla. Luulen että aika moni ajattelee että maanantai on hyvä aloituspäivä; niin liikunnalle kuin laihduttamiselle ja tupakoinnin lopettamisellekin.

Tässä postauksessa otan pääaiheeksi D-vitamiinin. Aihevalinta johtuu siitä, että huomasin pitoisuuksien nousseen paljon kun kävin hakemassa uuden vitamiinipaketin. Olen käyttänyt jo pidempään tiettyä valmistetta ja edellisen säästöpakkauksen ostin muutama kuukausi sitten. Vanhassa paketissa kahden kapselin sisältö oli 10 mikrogrammaa D-vitamiinia ja uuden pakkauksen pitoisuudet olivat kahdessa kapselissa 25 mikrogrammaa! Mielestäni melkoinen korotus!

En tarkalleen muista mikä sai minut "hairahtamaan" D-vitamiinivalmisteisiin vuosia sitten. Olen tietysti skeptinenkin joten ajattelin ettei niistä ole mitään havaittavaa hyötyä ja koko touhu on lääketehtaiden rahastusta. Jonkin aikaa kun olin käyttänyt D-vitamiinilisää niin huomasin eron todella ja suunta oli positiivinen. 

Aluksi kasvojen iho meni huonoon kuntoon ja tuntui siltä kuin teini-ikä tulisi kovaa vauhtia takaisin. Vähän tietysti säikähdin ja ajattelin että lopetan valmisteen käytön. Keskustelin kumminkin asiasta monen tuttavani kanssa ja äitini kertoi että iho kyllä normalisoituu kunhan on puskenut kaiken kuonan ensin ulos. Kyllä ne äidit on vaan viisaita vaikka ovatkin joskus ärsyttäviäkin neuvoineen :) Valmiste aiheutti aluksi myös nivelkipuja jotka tuntuivat melko kiusallisesti lenkkeillessä, mutta tämäkin vaiva meni jonkun ajan kuluttua ohi.

Sitten niitä positiivisia vaikutuksia! Iho on nyt mahtavassa kunnossa ja keskittymiskyvyn parantumisen huomasin todella pian kun olin aloittanut valmisteen käytön. Kynnet ja hiukset kasvavat nopeasti ja hiustenkasvun huomaavat kyllä tuttavatkin ja ottavat sen usein puheeksikin. Mielestäni ripsetkin ovatkin pikkuisen saaneet pituutta. Luonteenikin on nykyään tasaisempi. Ei ole sellaisia mielenliikkeitä kuin ennen oli. En kyllä koskaan ole ollut mikään "kilahtelija", mutta silti olo tuntuu nyt kumminkin tyynemmältä kuin ennen.

Netistä kun selailee D-vitamiiniin liittyviä tekstejä niin oikein yllättyy. En minä ainakaan ole osannut ajatella miten moneen asiaan se ihan oikeasti vaikuttaa. Tietysti tulee mietittyä vaan näitä naisille niin tärkeitä iho- ja hiusjuttuja. 

2007 julkaistussa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa on todettu että D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen jopa 40% verrattuna sellaisiin henkilöihin joiden veressä vitamiinipitoisuus on alhainen. Englanninkieliseen tutkimukseen voit tutustua osoitteessa: http://care.diabetesjournals.org/content/30/10/2569.full

Tutkijat ovat myös tehneet tutkimuksia D-vitamiinista ja ylipainosta. Tutkimuksissa on tullut ilmi että D-vitamiini varastoituu rasvasoluihin ja mikäli varastotilaa on runsaasti, niin vitamiinin pääsy verenkiertoon heikentyy. Erään lääketehtaan sivuilta löysin turvallisen päiväkohtaisen käytön ylärajan aikuisille ja se on 50 mikrogrammaa/vrk.

Suosittelen jokaista tämän tekstin lukijaa vähän miettimään näitä asioita ja mahdollisesti myös tekemään asioille jotakin, jos tuntuu siltä että vitamiinitasot eivät ole oikein kohdillaan. Mukavaa päivää kaikille!


sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Lipsahduksia

Miksiköhän en kirjoittanutkaan eilen illalla blogia.. Johtuisiko se siitä että päätinkin syödä? No näinhän siinä sitten kävi. Fiilikset on ristiriitaiset. Itkettää ja naurattaa. Olo on kuin ei olisi ikinä ruokaa saanutkaan.. 

Aikaisemmin hehkutin sitä kuinka en halua tuntea huonoa omaatuntoa vaan mennä hyvällä fiiliksellä eteenpäin, mutta blogikirjoitukselleni otsikkoa miettiessä tuli ensimmäisenä mieleen "Tyhmä sika". Mitä tästä opimme? Noh, ainakin sen, että jopa minulla on omatunto :D

Eilinen "projekti" lähti käyntiin siitä että söin toisen ostamani proteiinipatukan. En tietenkään nälkääni vaan siksi että halusin tietää miltä se maistuu. Tämän jälkeen söin vielä riisiä ja sienikastiketta ja hain kaupasta suklaata. Eikä muuten sitten jäänyt yhteen palaan, eikä viiteenkään. 


Tänään käyn lahjoittamassa suklaalevyn lopun jollekin ennenkuin onnistun vakuuttamaan itselleni, että voin toki syödä sen loppuun kun se nyt kerran tuossa on niin nätisti avattuna. Toinen opettava asia: ihan turha yrittää syödä mitään kohtuudella kun homma kumminkin lähtee lapasesta. Parempi kun pysyy pelkissä pusseissa vaan. 

Eilen ketoositikku näytti jo pientä ketoosia. Eilisen jälkeen siitä ei ole taas tietoakaan moneen päivään. 

perjantai 22. helmikuuta 2013

Juustojen pauloissa

Tänään oli tarkoitus syödä vain nuo 3 pussillista ja yksi maitorahka. Totuus on kumminkin se, että olen syönyt herkkujuustoja noin 60g, 2 palaa suklaata, muutaman salaattijuustokuution, yhden keksin ja loput jäätelöt (noin 3rkl)

Kävin tänään kaupassa ostamassa D-vitamiinilisää ja täydennystä vissyvarastoihin ja tietysti huomasin että Castellon ihanat juustot ovat tarjouksessa parilla eurolla paketti. Ostin sitten kolme paketillista, yhden jokaista tarjolla olevaa makua. Tietysti myös otin juustomaistiaisia koska sellaisia oli tarjolla. 

Kassojen lähellä joku nainen vielä maistatti suklaata jota tietysti maistoin. Sekunnin sadasosan mietin, että voisin ostaa sitä maistiaisena ollutta suklaata mutta tulin hyvin nopeasti järkiini ja kävelin kassalle. Tässä pienessä hetkessä päässäni pyöri omituinen ajatus. Mietin ihan tosissani että voisin ostaa sen suklaalevyn säästöön ja sitten joskus ottaa siitä muutaman palan. Tämä ajatus meni onneksi nopeasti ohi ja tajusin sen, että tuskin se suklaa kauaa säilyisi koskemattomana vaikka itselleni muuta yritinkin uskotella. Selkeä hyvän ja pahan taistelu pääni sisällä.

Kauppareissulla ostin myös uuden pussin psylliumia ihan vain vertaillakseni laatua. Eilen kun ostin luontaistuotekaupasta kyseistä jauhetta niin pussin hinta oli 6,70€ (115g) eikä pussissa ollut ravintoarvotaulukkoa. Sisällöksi oli määritelty "100% psyllium siemenkuori". Tänään sitten bongasin marketin leivontahyllystä toisen valmistajan kyseistä jauhetta. Pussin hinta oli 4,70€ (200g). 100g sisältää: 10kcal, 1,5g proteiinia, 0g hiilareita, 0,6g rasvaa, 85g ravintokuitua ja 0,08g natriumia. Halvemman pussukan sisältö on jauhettu hienojakoisemmaksi. Edullisempaa vaihtoehtoa en ole vielä testannut, mutta kirjoittelen siitä sitten kunhan saan ensin tuon jo avatun pussin käytettyä.

Kävin myös mielenkiinnosta tutkailemassa urheiluravinnehyllyä ja löysin sellaisia proteiinipatukoita jotka eivät vielä olleetkaan mulle tuttuja. Ostin kaksi patukkaa ja hinta oli kohtuullinen n. 3€/kpl. Näissä patukoissa on alhaisimmat hiilarimäärät mitä olen proteiinipatukoissa nähnyt. Kohtuullinen hiilarimäärä oli mukava yllätys, koska monestihan nämä ovat melkoisia hiilaripommeja. Tosessa patukassa 324kcal, 42,9g proteiinia, 10,7g hiilareita ja 13,3g rasvaa. Toisen patukan sisältö melkolailla samanlainen.

Proteiinipatukat ovat varalla sellaisiin tilanteisiin, että pirtelön sekoittaminen ei ole mahdollista. Jos on pitkä päivä tiedossa niin patukka on helppo syödä ja sen kanssa välttyy uteluilta. Jostain kumman syystä en halua tehdä tästä projektista julkista "oikeassa elämässäni", vaikka siitä näin blogissa avaudunkin. Lähipiiri tietää kyllä kuuristani. Heille oli pakko kertoa, koska jatkuvasti sateli tarjouksia kakkukahveista ja muista kemuista. Ovat kovia leipomaan ja kokkailemaan, ihan kuin minäkin olin :)

Yhteenvetona tämäkin päivä oli aivan kiva. Kävin kävelyllä ja ulkoiltua tuli noin 40min. Pääkipua oli vähäsen, mutta ei niin paljoa että olisin särkylääkettä tarvinnut. Alkuillasta paleli oikein kunnolla joten vaatetin itseni hyvin ja lähdin kyläilemään tuttavan luona niin jotenkin se vilukin unohtui hyvässä seurassa!


torstai 21. helmikuuta 2013

Raejuustoa majoneesilla

Tämäkin päivä on mennyt ihan kivasti. Eilisistä monen tunnin päikkäreistä huolimatta nukuin 8h yöunetkin. Veskissä on taas saanut ravata melko paljon ja palellut on normaalia enemmän.  Aamun pääkivun karkoitin parilla särkylääkkeellä. Nyt tuntuu taas hieman päässä jomotusta, mutta onneksi pääsen pian nukkumaan.

Olen (tietysti) syönyt taas muutakin kuin pelkkiä pusseja. 3 pussin lisäksi olen tänään tuhostanut loppuun kinkkusiivupaketin (noin 5 siivua oli jäljellä), ja sen lisäksi 0,3% raejuustoa noin 170g ja raejuuston sekaan laitoin muutaman salaattijuustokuution ja päälle majoneesia mausteeksi.. Ja kaiken kruunasi noin 30g suklaata.. Ei erityisen terveellistä.

Kaikesta tästä sekoilusta huolimatta farkkujen vyötärö kiristää vähemmän kuin ennen, eli olen jossain määrin onnistunutkin. Tuntuu mukavalta kun turvotus on laskenut ja vähän nesteitä poistunut kropasta.

Jääkaapissa on vielä yksi kokonainen pakkaus raejuustoa ja salaattijuustokuutioita myös. Lisäksi löytyy vielä pari maitorahkaa. Jotenkin tuntuu ikävältä ajatukselta heittää ruokaa roskiin, joten todennäköisesti syön ne tämän ja ensiviikon kuluessa pois. Normitilanteessa olisi kai jotenkin helpompi heittää ruokaa roskiin mutta nyt on jotenkin muka niin tarkkaa että mitään en voi laittaa pois. En osaa selittää ajatuskuviota ja sitä että miksi näin mietin, mutta siltä nyt vaan tuntuu.

Tänään kulutin aikaani kirpparikierroksella ja jotain tarttui mukaankin. Myöhemmin kävin luontaistuotekaupassa hakemassa psylliumia. Psyllium on siis kuitujauhetta jota tehdään ratamokasvin kuivatusta siemenkuoresta. Sekoitan teelusikallisen jauhetta pirtelöön ja saan helposti kuituja tehostamaan vatsan toimintaa ja tunnen itseni kylläisemmäksi.

Parin kokeilukerran jälkeen tuntuu siltä kuin psylliumista oikeasti olisi apua ainakin kylläisyydentunteen lisäämisessä. Tai ehkä haluan uskoa tuotteeseen niin kovasti että kuvittelen vaikka mitä :) Vatsan toiminnassahan eroa ei vielä näin nopeasti huomaa, mutta ehkä muutaman päivän kuluessa eron huomaa.

Huomenna taas jatkuu. Jospa yrittäisin pärjätä huomisen ihan vaan kolmella pussukalla keittoja ja yhdellä maitorahkalla. 





keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Murinaa ja marinaa

Nyt on nälkä! Tekee mieli suolaista. Jos saisin nyt syödä mitä haluaisin niin ottaisin munakasta ja ruisleipää. Mitään herkkuja ei tee edes mieli. Jonkin aikaa sitten join pirtelön, mutta nyt tuntuu lähinnä siltä, että olen ollut koko päivän syömättä. Tänään olen eksynyt jääkaapille ja olen syönyt muutaman kinkku- ja juustosiivun. Söin myös salaattia vähäsen. Jälkkäriksi muutaman lusikallisen jäätelöä.. Hienostihan tämä menee :D

Motivaatio ei ehkä ole paras mahdollinen mutta olen silti luottavaisin mielin. En aio hankkia paskaa fiilistä moralisoimalla itseäni vaan mietin, että koko ajan olen parempaan suuntaan menossa kun päivittäiset hiilarimäärät vähenee ja vähenee. Kauppaan en ole menossa, joten jossakin vaiheessa kinkkupakettikin tyhjenee ja napostelut vähenee väkisinkin kun jääkaapissa ei ole mitään muuta kuin vissyä.

Tänään päivä meni aika nopeasti. Kävin parturissa ja nukuin monen tunnin päikkärit. (Uusi tukka on hieman entistä lyhyempi ja tummempi. Lopputulos näyttää kivalta.) Toivottavasti saisin yölläkin nukuttua.. Ajatus unettomasta yöstä ja murisevasta mahasta ei houkuttele. 

Tänään ennen päikkäreitä paleli ja päänsärkyäkin oli, mutta päikkäreiden aikana molemmat katosivat. Oikeastaan ihan kiva että sain nukuttua huonon olon ohi. Onneksi on vielä yksi pussi tämän päivän annoksista käyttämättä. Juon nyt sen ja siirryn telkkarin pariin.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Kropan kapina

Täällä ollaan. Ihan hyvällä fiilikselläkin jopa. Aikaisemmin olin hieman angstinen koska pää oli kipeä ja mua paleli. Kroppa alkaa heti kapinoimaan kun hiilari- ja kalorimäärät laskevat. Nappasin pari panadolia ja pääkipu hellitti nopeasti.

Aamulla onneksi nukuin pitkään (yleensä herään tosi aikaisin vaikka ei pitäisikään), koska ei ollut velvoitteita. Hyvä niin, koska nukkuessa ei tajua nälän tunnetta. Tänään mulla oli tentti ja söin tietoisesti kanasalaatin pussikeittojen lisäksi, koska halusin että pää pelaa eikä näläntunne häiritse keskittymistä. Kanasalaatista nappasin noin 260kcal ja 16g hiilareita.

Vettä on mennyt noin 2,5 litraa ja siihen lisäksi sitten vissyäkin. Olen aina tykännyt juoda vettä runsaasti, joten nestepuolen kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Ehkä nyt on kumminkin tullut juotua hieman enemmän kuin yleensä, joten pissalla on saanut ravata melko usein.

Tänään kun ihan virallisesti tämän projektin aloitin, niin kävin tietysti vaa'alla. Seuraavan kerran käyn vasta 4.3. Tuossa päivänmäärässä joustan vain siinä tapauksessa että motivaatio on hukassa ja tekee mieli syödä jotakin turhaa. Siinä vaiheessa sitten kun nousen vaa'alle niin huomaan että kiloja on karissut enkä halua pilata hyvin alkanutta painonpudotusta napostelemalla.

Kaikkein ärsyttävintä tässä vaiheessa on se, että välillä maha murisee niin että muutkin sen kuulee. Kotioloissa ja ystävien seurassa murinan kanssa pärjää, mutta onhan se aika kiusallista esimerkiksi hiljaisessa tenttiluokassa! Huomenna menen parturiin ja mietin nyt jo huomisen ruokavaliota. Pelkillä pusseilla en pärjää koska siellä menee monta tuntia. Maitorahka voisi olla hyvä aamupala ja loppupäivän pärjäisin sitten pusseilla.

Nyt siirryn katselemaan telkkarin tarjontaa. Fiilis on kiva, koska eka päivä meni ihan mallikkaasti ja sain hommat käyntiin. Nyt on kropassa vielä hyvin hiilareita jäljellä, mutta loppuviikko tuleekin sitten olemaan haasteellisempi kun hiilarivarastot hupenevat.





maanantai 18. helmikuuta 2013

Maanantaina on aina hyvä aloittaa..

Minä aloitin tänään laihiksen. Tästä uusi elämä alkaa. Jipii!
(Oikeasti kyllä sorruin tänään karkkiostoksille ja päätin että aloitankin sen huomenna)

Homman nimi on siis huomisesta lähtien Cambridge. Nautiskelen pussikeittoja ja pirtelöitä kolmesti päivässä. Kaloreita niistä kertyy alle 500kcal. Loppuajan todennäköisesti litkin vettä ja yritän huijata kroppaani tuntemaan itsensä kylläiseksi.

Ehkä tässä vaiheessa moni ihmettelee, että miksi ihmeessä edes aloitan kirjoittamaan tätä. Noh, mitä muutakaan tekisin kun syömiseen ei enää kulu koko päivää ;) Onhan tällä blogilla ihan oikeakin syy. Haluan kirjata tänne onnistumisen tunteita ja ehkä pettymyksiäkin. Tätä kautta toivottavasti opin tuntemaan itseäni paremmin ja heikolla hetkellä voin kaivaa täältä jonkun mukavan asian josta saan virtaa jatkaa eteenpäin.

Ajattelin myös saavani touhuihini enemmän tsemppiä ja motivaatiota kun teen tästä tavallaan julkisen projektin. Eiköhän se ajan saatossa selviä, että käykö näin vai jääkö kuvitelmaksi vaan.

Huomenna katsotaan miten akan käy :)