Tasaista tallausta

Kello on nyt noin 15.30 ja juon vasta päivän ekaa pirtelöä. Söin samalla 100g raejuustoa, koska päiväys vanhenee kohta ja nyt on sellainen vaihe, että en halua heittää ruokaa roskiin. Eilen söin pirtelöiden lisäksi raejuustoa ja muutaman kirsikkatomaatin. Juustot ovat nyt onneksi loppu :) En ole tainnut olla vielä yhtäkään päivää ihan puhtaalla pussikuurilla. Olen kumminkin tyytyväinen tilanteeseen ja selitysvelvollinen ainoastaan itselleni. 

Keskiviikosta lähtien ketoositikku on näyttänyt ketoainepitoisuudeksi 0,5 mmol/L ja välillä väri on ollut lähellä lukemaa 1,5mmol/L. Eli siis sanoilla kerrottuna 0,5mmol/L tarkoittaa että on hieman ketoosissa ja 1,5 on matala ketoositila. Nälkä tuntuu vieläkin välillä, mutta nyt alan olla niin tottunut tilanteeseen, että osaan sivuuttaa näläntunteen ilman erityisiä ponnistuksia. Iltapäivät ovat vieläkin haastellisia, silloin tunnen itseni todella nälkäiseksi.

Tämä loppuviikko on mennyt mukavasti eikä siitä oikein ole mitään raportoitavaa. Eilen kun makasin sohvalla ja katselin telkkaria niin tuli sellainen olo, että "nyt tästä puuttuu jotakin". Se "jotakin" tarkoitti tietysti naposteltavaa! En ollut nälkäinen, eikä erityisesti tehnyt mitään mielikään. Tässä sen huomaa, että miten aivot ovat vielä kiinni opituissa tavoissa! En sitten tietenkään napostellut mitään, eikä mulla täällä mitään herkkuja olisi ollutkaan. 

Huomenna vietämme synttäreitä perhepiirin kesken. Aloitan nyt jo mielikuvaharjoitukset huomista koskien, että pystyn sivuuttamaan notkuvan kahvipöydän. Tiedän jo valmiiksi, että tarjoilu ei ole ihan vaatimattomimmasta päästä ja minähän olen suorastaan omassa elementissäni herkkupöydän ääressä. Tälläkin hetkellä takaraivossa jyskyttää ajatus "voisinhan mä nyt vähän maistaa".. Tämä ilta menee siis siihen, että vakuuttelen itselleni etten todellakaan voi maistaa. Vähääkään.